Nuorisovaltuuston itsenäisyysjuhlan puhe
Tiistaina, Joulukuun 6. 2011Nuvan pj:nä sain tänä vuonna kunnian pitää juhlapuheen nuorisovaltuuston puolesta Lapuan lukion itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 2.12. Enempää puhetta tässä avaamatta voin ilokseni todeta, että meillä nyky ajan nuorilla on kyllä erinomaiset vaikuttamismahdollisuudet verrattuna nuoriin sata vuotta sitten. Toivon, että jokaisen itsenäisyyspäivä sai olla rento ja iloinen mutta myös juhlallinen.
” Hyvät opettajat, tuoreet ylioppilaat, opiskelijat ja muut juhlavieraat
On kulunut 94 vuotta siitä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Maamme, sen elinolot ja –tavat ovat tietenkin muuttueet paljon tällä välillä. Jos esimerkiksi verrataan nuorten mahdollisuuksia ajaa heille tärkeitä asioita ja ideoita, nyt ja sata vuotta sitten, niin kehitystä on tapahtunut paljon. Nuorten on nykyään melko helppo osallistua yhteiskunnallisiin asioihin ja viedä ajatuksiaan eteenpäin. Keinoja, joilla nuoret voivat ajaa heille tärkeitä aatteita, on useita. Esimerkkeinä puolueiden nuorisoyhdistykset, alaikäisille tarkoitetut varjovaalit, nuorisovaltuustot ja aloitekanavat. Uusia tapoja keksitään koko ajan lisää ja vanhoja parannellaan. Nuoria suorastaan houkutellaan politiikkaan ja yhteisten asioiden ajamiseen. Suomen itsenäistymisen aikoihin nuorilla oli kovin vähän tapoja ottaa kantaa tai toimia niiden tavoitteiden puolesta, jotka he kokivat itselleen tärkeiksi ja olivat heille lähellä sydäntä. No, sen ajan nuoret ajan nuoret eivät tietenkään antaneet sen haitata; olihan heilläkin tietysti palava halu puolustaa heille merkittäviä asioita, kuten nyt vaikka oman maan itsenäisyyttä.
No miten nuoret Suomen itsenäistymisen aikoihin pystyivät toimimaan Suomen itsenäisyyden puolesta? Tuon ajan aktiiviset nuoret pystyivät vaikuttamaan ainakin poliittiissa nuorisojärjestöissä, kuten Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto ja Nuoren Suomen liitto. Yksi suurimmista nuorten saavutuksista ennen varsinaista itsenäistymistä, oli ylioppilaspiireissä syntynyt jääkäriliike, joka käynnistyi jo vuoden 1914 loppupuolella. Sen päämääränä oli sotilaskoulutuksen hankkiminen Suomen Venäjästä irrottautumista varten.
No miten nuoret talvi- ja jatkosodan aikoihin pystyivät toimimaan Suomen itsenäisyyden puolesta? Tuon ajan nuoret kuuluivat usein joko Sotilaspoikiin tai Pikkulottiin. Sotilaspoikiin pääsivät kaikki 12-17 vuotiaat pojat, ja heidän tehtäviään olivat mm. ilmavalvonta, väestönsuojelu, lähetin- ja vartiotehtävät. Sotilaspoikatoiminta oli suosittua ja eräs entinen sotilaspoika kertoi melkein kaikkien kylänsä poikien olleen mukana Sotilaspojissa. He saivat suorittaa joskus hyvinkin vaativia tehtäviä. Sama sotilaspoika muisteli usein saaneensa vartioida sataa huussissa käyvää sotavankia konepistoolin kanssa 12-vuotiaana. Pikkulotat olivat 8-16 vuotiaita tyttöjä. He saivat hoitaa nuoresta iästään huolimatta vastuullisia tehtäviä, kuten toimia sairaaloissa ja kanttiineissa sekä auttaa varusjaoston lottia. Pikkulottia alettiinkin kutsumaan jatko-sodan aikaan Lottatytöiksi, koska pikkulotta-nimitys ei enää kuvannut kunnolla heidän vastuullista työtään.
No miten me tämän päivän nuoret pystymme toimimaan Suomen itsenäisyyden puolesta? Itsenäisyys on ollut saavutettu ja käytännössä taattukin jo pitkän aikaa. Moni ehkä miettiikin, voimmeko tehdä enää mitään? Kyllä voimme. Voimme vaalia ja toteuttaa Suomessa säilyineitä arvoja, jotka todennäköisesti olisivat murentuneet, jos Suomi ei olisi pysynyt itsenäisenä.
Voimme toteuttaa itsenäisessä Suomessa säilynyttä demokratiaa osallistumalla yhteiskunnallisiin asioihin, ottamalla vastuuta yhteisistä taakoista ja äänestysikäiset äänestämällä. Voimme toteuttaa itsenäisessä Suomessa säilynyttä uskontoa käymällä kirkossa ja pysymällä uskossa, mikä tuskin olisi ollut mahdollista Neuvostoliiton alaisuudessa. Voimme toteuttaa itsenäisessä Suomessa säilynyttä sananvapautta ilmaisemalla mielipiteemme, lukemalla lehtiä ja kirjallisuutta sekä vaikuttamalla niihin epäkohtiin, jotka voisivat mielestämme olla paremmin. Voimme myös vaalia Suomessa säilynyttä urheiluperinnettä hurraamalla Suomelle jääkiekossa.
Vaikka Suomi on muuttunut paljon koko sen itsenäisyyden ajan, niin yksi asia ei ole ainakaan muuttunut miksikään. Se on nuorten palava into ja tarmo vaikuttaa siellä, missä jokin mättää. Kun asia, jota halutaan tukea ja viedä eteenpäin, on riittävän suuri, nuoret ovat aina, ja tulevatkin aina löytämään keinot taistella sen puolesta.
Haluan toivottaa Lapuan nuorisovaltuuston puolesta teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää! “
- Juhani Seppä-Lassila, nuorisovaltuuston puheenjohtaja